torstai 2. maaliskuuta 2017

Kahdeksastoista leiripäivä

 
Aamu sarastaa ...
 
Kevyttä 20 km

Viime yönä ei satanut vettä, joten polut ovat juoksukelpoisia. Heräilin samoihin aikoihin kuin muinakin päivinä. Kun katsoin ulos klo 06:30 aurinko valotti jo hiukan taivaan rantaa ja taivas oli aivan pilvetön. Tästä on tulossa pitkästä aikaa lämmin päivä.
Kevyen 20 km toteutin tutulla St. Patrickin reitillä ja sieltä maaseutumaisemiin aina 10 km:iin saakka ja takaisin leirikeskukseen. Askellus oli tahmeaa koko juoksun ajan – ilmeisesti jaloissa alkoi tuntua lähes kolmen viikon km-tykitys. Pidin vauhdin melko rauhallisena, enkä aikonutkaan tänään tehdä 20 km:n ennätystäni J Noin 14 km:n kohdalla join pullollisen Krestiä (Lemon bitteriä) – tällä sitten jaksoikin loppuun saakka jyrkistä ylämäistä huolimatta. Leirikeskukseen saavuin ajassa 1:54:41 (kv 5:47). Kello oli jo sen verran, että kävelin suoraan aamupalalle ja vasta sitten suihkuun.

Kevyttä 10 km
Lähes pari tuntia ehdin levätä, ennen kuin starttasin päivän toiselle lenkille, kevyelle 10 km:lle. Valitsin Eldoretin suunnan – 5 km alamäkivoittoista ja takaisin vastaavasti ylämäkivoittoista polkua. Nyt juoksuni ei tuntunut aivan yhtä tahmealta kuin aamulla. Mutta hikipisarat kyllä valuivat otsalla, sillä lämpöä taisi olla keskipäivällä jopa 26 astetta. Kuumuus söi osan voimista ja niinpä en nytkään lähtenyt yrittää vauhdin nostamista. Kymppiin kului aikaa 58:07 (kv 5:48) – siis melkein samaa vauhtia kuin aamuinen puolta pidempi lenkki – nyt juoksin todella verkkaiseen tahtiin. Sitten suihkuun ja lounaalle.

Hierontaa ja muuta
Onneksi Julius viestitti, että aloittaisimme hieronnan puolta tuntia myöhemmin eli klo 15:30. Tämä sopi minulle erittäin hyvin, sillä tunsin tarvitsevani toisenkin lenkin jälkeen lepoa.
Odottelin Juliusta hänen pihallaan lähes puoli tuntia – hän saapui kenialaiseen tapaan myöhässä. Hänellä kyllä oli hyvä syy, sillä hän oli käynyt Eldoretissä hieromassa Kenian juoksijakuuluisuutta Geoffrey Mutaita. Geoffrey lähetti minulle terveisiä, sillä olimme tavanneet Juliuksen hieronnan yhteydessä muutama vuosi sitten.

Kenialainen huippumaratoonari Geoffrey Mutai, https://fi.wikipedia.org/wiki/Geoffrey_Mutai
Hieronta tuntui jälleen autuaalliselta. Jalkani olivat erinomaisessa kunnossa. Ainoastaan oikea takareisi oli jonkin verran jumissa ja sen Julius sai kerralla kuntoon. Näillä jaloilla siis juostaan leiri loppuun saakka J
Moottoripyöräkyyti toi takaisin leirikeskukseen. Lueskelua ja blogin päivittämistä ja sitten klo 19 jälkeen päivälliselle.
Nopeasti kului torstai – enää jäljellä kaksi kokonaista leiripäivää ja sitten sunnuntai, lähtöpäivä.
Mehut kyllä otetaan leirillä irti aivan loppuun saakka, sillä huomenna on luvassa sama setti juoksua kuin tänään eli 20 km + 10 km – että sillee …
Hyvää illan jatkoa kaikille!
Terveisin Harri

Päivän kuvasatoa:

 
Vasten auringon siltaa ...

Aamusta kouluun ...

Jälleen tapasin harjalintuja.
 
Varjonsa kullakin :)
 
Tämän aamun kirittäjiäni ...
 

Kaunista hiekkatietä, jota reunustavat puut ja aloet.

Täällä on jonkin verran myös pyöriä käytössä.

Aamun yllätys: ryhmä kenialaisia juoksijoita kirmasi vastaan ...

... nopeutta riittää ...

... ryhmässä matka tuntuu taittuvan nopeammin ...
 
HATC leirikeskuksen vieressä olevan kioskin pitäjä lapsineen.
 
Tällaisen varjon keskipäivän aurinko minusta tuotti.
 
Moottoripyörillä kuljetetaan sohvia, pöytiä, tuoleja, maitotonkkia ja leipomotuotteita.
 
Keskipäivän kuuman auringon aikaan haetaan varjoa!
 
Osa ei piittaa kuumuudesta, vaan kuokkii maata kuntoon sadekautta varten.
 
Puiden kanto on täällä naisten työtä?
 

 
 


 
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti