tiistai 28. helmikuuta 2017

Kuudestoista leiripäivä

Muistikuviani muutaman vuoden takaa 30 km:n päässä leirikeskuksesta sijaitsevasta kirahvipuistosta.
 
Kirahvit ovat tosi kauniita eläimiä ...
 
... vai mitä mieltä olet?
Kevyt 10 km

Lepopäivän jälkeen miettii, ovatko jalat jäykkinä kuin pölkyt juoksun puutteesta. Tänään ei kyllä voisi ainakaan minun jaloista näin todeta. Heti aamusta olin jälleen liikkeellä klo 06:30, jolloin suuntasin 5 km Eldoretin suuntaan ja takaisin – kyseessä oli kevyt 10 km. Jalat olivat erittäin lennokkaalla päällä. Viime yönä oli satanut melko runsaasti vettä, joten multaiset polut olivat mutaisia. Sen sijaan Eldoretin suuntaan vievää hiekkapolkua oli vaivatonta askeltaa ilman tossujen pohjaan tarttuvia tilsoja.
Onnistuin myös paluumatkan mäkisen osuuden juoksemaan puuskuttamatta. Leirikeskukseen saavuin takaisin kokonaisajassa 56:41 (kv. 5:40 min/km). Uima-allasta käsiteltiin kemikaaleilla, joten sinne ei ollut tänään asiaa. Suihkun jälkeen aamupalalle sekä levolle.

Kova 8km
Lähes kolmen tunnin lepäämisen jälkeen olin jälleen juoksemassa Eldoretin suuntaan – nyt oli vuorossa kova 8 km. Samoin tämä sujui kevyin askelluksin ja vauhtiakin löytyi. Viiden kilometrin väliaika oli 21:05 (kv. 4:12). Tämän jälkeen sain nopeutettua juoksuani entisestään, sillä edessä oli paras alamäkiosuus. Niinpä juoksin viimeiset kolme kilometriä 4:08 min/km vauhdilla ja loppuaika oli 33:30. Tosi hienosti onnistui tänään molemmat juoksut. Sitten paluu leirikeskukseen Matatun kyydissä.
Vuorossa oli suihku ja lounas.

Hierontaa
Minulla oli tunti aikaa ennen hierontaan lähtöä. Niinpä kiiruhdin moottoripyöräkyydillä Itenin keskustaan hakemaan torilta Eliakselle jalkapalloa tuliaiseksi, koska pojan edellinen pallo oli tyhjentynyt. Samalla tarttui muutakin mukaan. Sitten kiirehdin leirikeskuksen kautta Juliuksen asunnolle. Tässä alla olevasta kuvasta näette, miten onnellinen Elias oli uudesta jalkapallostaan. Julius oli vähän myöhässä hieronnasta – oli käynyt Eldoretissä Matatulla asioilla ja ajomatkaan kuluikin suunniteltua pidempi aika. Katselin 15 minuuttia pihalla tepastelevia ja nurmikkoa syöviä lehmiä. Julius kyllä ehti minut hieroa kunnolla, sillä minulla ei nyt ollut kiire minnekään. Tämän jälkeen minulla on tämän leirin aikana enää kaksi hierontakertaa. Juliuksen hierontaa ehkä jään eniten kaipaamaan.
 
Elias tyytyväisenä jalkapallo kainalossa.
 
Juliuksen koti (yksi pieni huone) viides ovi vasemmalta.
 
Palattuani hieronnasta lueskelin lehtiä. Sitten olikin vuorossa klo 19 päivällinen, jolla tarjoiltiin herkullisia pitzoja, Ugalia ja Zukumia sekä kaalipataa. Kyllä pitzoja kului joka pöydässä runsaasti.
Näin tämäkin päivä oli kääntynyt ehtoo-puolelle ja oli aika päivittää blogi.
Tällä kertaa ei ole muuta sanottavaa, kuin hyvää yötä kaikille!
Terveisin Harri
 
Kuvia Itenin yhdestä marketista:
 
 
 
 

 


 

 
 

maanantai 27. helmikuuta 2017

Viidestoista leiripäivä - leirin kolmas ja viimeinen lepopäivä

  
Tänään nautittiin suklaakakkua, jossa päällä Suomesta tuotuja kuivattuja puolukoita.
 

Lintujen laulua ja aamun puuhia

Tänään nukuin melko pitkää eli klo 07:30 saakka. Kuuntelin lintujen kaunista heleää laulua. Eilen illalla ja yöllä satoi jälleen melko runsaasti vettä. Koska aamu alkoi sarastaa melko poutaisena, ilmeisesti linnut aistivat sen ja aloittivat voimallisen laulelonsa – katsotaan, saanko videopätkän blogiin.
Aamusuihkun jälkeen pulahdin hetkeksi uimaan. Altaan vesi oli lämmintä yön sateen jäljiltä. Olo tuntui ruhtinaalliselta. Tänään en ota yhtäkään juoksuaskelta, mutta puuhaa kyllä riittää tällekin päivälle.

Postireissu ja pyykinpesua
Aamupalan jälkeen kirjoittelin kortteja ja lähdin Itenin keskustaan moottoripyörän kyydissä niitä postittamaan. Postimerkkejä liimatessani postissa kuulin tutun äänen takaani. Siinähän oli postivirkailija, johon olin tutustunut jo muutama vuosi sitten täällä ensin sunnuntain messun yhteydessä ja sitten postissa. Hän oli niin iloinen, kun käytän postin palveluita eli siitä, että ostan lukuisia postikortteja ja postimerkkejä – business-nainen J

Postivirkailijalla oli hauskaa tavattuaan vanhan tutun :)
Moottoripyörällä takaisin leirikeskukseen ja hetimmiten lounaalle. Aurinko paistoi lämpimästi; iinpä pesin likapyykkini ja ripustin ne ulos narulle kuivumaan. Muutamassa tunnissa pyykki tulisi olemaan kuivunutta.

Suklaakakun valmistusta
Olin sopinut meneväni klo 14:30 kakunleipomispuuhiin keittiöön. Pian kulhossa olikin sopiva määrä kananmunia ja sokeria – käsin vatkaaminen vei jonkin tovin. Sitten muut aineet sekaan ja pian suklaakakut olivat uunissa kypsymässä. Iltapäiväteen jälkeen kakut otettiin uunista ja koristeltiin (täytteenä ananasta, banaania ja vadelmahilloa). Kakut saivat suklaakuorrutuksen ja pölysokeri sumutuksen. Nämä nautitaan päivällisen yhteydessä.

Keittiöväki riemuitsi lisäresurssista päivällisen valmistamisessa.
 
Auringonottoa ja kuntosalia
Nyt ehdin tunniksi aurinkoon. Nenän päähän vähän aurinkovoidetta ja altaan aurinkotuoliin makuulle aurinkoa ottamaan. Ihmettelin, mikä lintu sirkuttelee altaan reunalla kauniista – no sehän on västäräkki, joka siinä laulelee heleästi. Vasta huhti-toukokuussa näemme västäräkkejä Suomessa. Kyllä linnulla oli kaunis ääni!

Västäräkistä ei päivääkään - täällä Keniassa.
 
Sitten kiiruhdin kuntosalille 45 minuutiksi. Kappas vaan, kenet tapasin salilla? Itse leiriherra Pieterin polkemassa hikihatussa kuntopyörää. Hän ei kuulemma ollut tehnyt mitään kuntonsa eteen muutamaan kuukauteen ja nyt oli aika tehdä parannus. Pieter polkee päivittäin salilla pyörää ja kävelee paljon – operoitu polvi vaatii tällaista liikuntaa, jottei jäykisty – tuttua lonkkien osalta.

Pieter on aloittanut kuntoremontin! Lornahin puoliso Pieter täyttää ensi vuonna 60 vuotta!

Päivällinen ja käynti klubilla
Klo 19 kutsui lounas. Tänään tarjolla oli perunamuusia, johon oli sekoitettu keitettyjä papuja ja vihanneksia - tosi hyvän makuinen. Lisäksi tarjolla oli zukumia, lihapataa ja keitettyä riisiä. Ja tietenkin jälkiruuaksi suklaakakkua, joka katosi pöydältä sukkelaan leiriläisten suihin – kiittivät kovasti!
Porukalla lähdettiin vielä tunniksi leirikeskuksen Klubia katsomaan. Join lasin valkoviiniä pitkästä aikaa. Pöydässämme huumori kukki ja oli hauskaa ruotsalaisen, tanskalaisen, slovakialaisen, kahden englantilaisen ja suomalaisen kanssa. Samalla selvisi, että toinen englantilaisista on lähdössä myös tulevana sunnuntaina kotimatkalle ja vielä samalla koneella kuin minä Nairobista Frankfurtiin. Sovimme, että hän tulee kanssani Hassanin kyydissä Itenistä Nairobiin. Minä pääsen tällä järjestelyllä puolta edullisemmin – kokonaishinta olisi 180 euroa eli nyt 90 euroa per matkaaja.
Kiiruhdin huoneeseeni, sillä blogi oli vielä päivittämättä. Eiköhän se tule valmiiksi tänä iltana.
Tosi tapahtumarikas oli tämä lepopäivä – tavallista vähemmän kyllä ehdin levätä. En ole miettinyt tulevia juoksuja yhtään. Huomenna tiistaina alkaa leirin viimeinen kuuden päivän juoksuputki. Eiköhän tämäkin vielä kestetä J
Nyt (klo 22:00) alkoi sataa jälleen kaatamalla vettä. Katsotaan, mitä polkuja huomenna pääsen tallaamaan.
Tässä vaiheessa ei muuta, kun hyvää yötä blogiystävät!

Terveisin Harri
 

 

sunnuntai 26. helmikuuta 2017

Neljästoista leiripäivä - enää kolmasosa leiriä jäljellä!

10x400 metrin vedoissa tuuli rajusti takasuoralla ...
 
... no tuuli toi vain lisää haastetta treeniin :)

Kevyttä 8 km

Juoksupäivä ei poikennut aikaisemmista herätyksen osalta, sillä klo 05:40 puhelin herätti. Pikapuuron jälkeen päivän ensimmäiselle lenkille, kevyttä 8 km, Eldoretin suuntaan 4 km ja takaisin.
Taivas oli melko pilvinen ja lämpöä oli ehkä 12 astetta – tosi hyvä juoksuilma! Viime yönä ei ollut satanut vettä, joten polut olivat juoksukelpoisia. Koska oli kyseessä kevyt treeni, toppuuttelin vauhdin pitoa. Mukavasti jalat veivät eteenpäin ja paluu ylämäkeenkin onnistui ihan hyvin. Leirikeskukseen saavuin ajassa 45:58 (kv 05:44). Sitten suihkuun ja aamupalalle sekä 2 ½ tunniksi levolle.

Vetotreenit 4x400 m Lornahin uudella urheilukentällä
Klo 11:00 olin jo suorittamassa päivän toista harjoitusta 4x400 metrin vetotreenejä 2 minuutin palautuksilla. Ensin Eldoretin suuntaan verrytellen 2,25 km ja sitten urheilukentän portilla ilmoittautuminen. Urheilukenttä on lukittuna ja vain HATCin sisäänpääsykortilla ovet avataan. Meille leiriläisille tämä lysti on ilmaista, mutta leirikeskuksen ulkopuoliset joutuvat pulittamaan sievoisen summan päästäkseen kentälle.
Taivas oli seljennyt ja sen huomasi lämpötilan nousuna – nyt ehkä asteita 25 – ajattelin, että tämä vastaa Suomen kaunista kesäpäivää.
Jatkoin verryttelyä radalla. Tällä kentällä tuulee aina, mutta näin kovaa vastatuulta en ole ennen kokenut kentän takasuoralla kuin tänään – katsotaan, mitä harjoituksessa onnistun – tuuli tuo ainakin lisää haastetta J Sitten ei muuta kuin menoksi. Ensimmäinen kierros aikaan 1:34 ja seuraavat kahdeksan kierrosta aikaan  1:29 – 1:34 ja viimeinen kierros oli nopein 1:28. Kun vertaan viime vuoden vastaavaan vetotreenin samalla kentällä, olin tänään 2 sekuntia hitaampi – tänään oli joko heikompi kunto tai sitten oli tuulivastusta enemmän? Kuitenkin tyytyväisenä tein vielä palauttelulenkin ja sitten hölkäten paluu leirikeskukseen. Yhteensä harjoitukseen kilometrejä n. 10.
Soitten suihkuun ja lounaalle, jolla tarjoiltiin keitettyjä makaroneja ja papupataa sekä ugalia ja zukumia sekä tomaatti-kurkku-ananas -salaattia. Koska jätin papupadan väliin sain tilalle omeletin. Ruoka maittoi! Tämän jälkeen tunniksi levolle.

Hierontaa ja muuta mukavaa
Juliuksen hierontapöydältä löysin itseni klo 15. Luvassa oli siis jälleen rentouttava kokemus. Tämän leirin aikana ehdin enää kolme kertaa Juliuksen hierontaan ja sitten tämä autuus loppuu – ikävä kyllä! No ei murehdita sitä vielä.
Leirikeskukseen päästyäni suuntasin iltapäiväteelle, jossa nautin omia jälkiuunileipiäni - vielä oli muutama leivänpala jäljellä ja lisäksi hapankorppuja – eiköhän näillä pärjätä leiri loppuun.
Sitten levolle ja lehtien lukua sekä tietenkin blogin päivitystä.
Teillä siellä Suomessa on ollut upea aurinkoinen talvipäivä. Toivottavasti olette ehtineet nauttia siitä ulkoilemalla. Lahden hiihdon MM-kisat taitavat kuitenkin viedä voiton ulkoilusta J Hienoa että Suomi on jo ehtinyt saada hopean ja pronssin näissä kisoissa – toivottavasti mitalisade jatkuu …
Klo 19:00 sunnuntain tapaan päivällisellä on tarjolla zapati -lettuja sekä lammasta ja naudanlihaa. Nopeasti hurahti toinenkin viikko näissä korkeuksissa – enää siis yksi viikko leireilyä jäljellä. Huomenna pidän vielä lepopäivän ja sitten leirin loppupäivinä onkin nopeita juoksuja tulossa – toivottavasti!
Hyvää pyhän jatkoa sekä antoisaa alkavaa uutta viikkoa teille kaikille!

Terveisin Harri
 
Päivän kuvasatoa:


Aamun aurinko nousee ...
 
 
Sveitsiläinen juoksijakaksikko saapui leirille eilen. Punapaitainen Patrick on minulle vanha tuttavuus noin kolmen vuoden takaiselta leiriltä.
 

Tässä myös vanhoja tuttavuuksia, Toby Tanser, joka asuu kenialaisen puolisonsa kanssa New Yorkissa. Tobyn muistavat useimmat menneiltä leirivuosilta - hän toimi aikoinaan Eldoretin uuden lastensairaalan projektipäällikkönä. Nyt Toby ja hänen vaimonsa ovat suunnitelleet muuttavansa Iteniin vaimon maatilaa pitämään.
 

Aamun 8 km:n kevyen lenkin jälkeen hymy oli herkässä.
 

Pukki kaalimaan vartijana - ei kun urheilukentän nurmikon hoitajana muiden lampaiden kanssa.
 

Lornah ja Pieter kauppaavat maailmalla vastaavia urheilukenttäprojekteja nimellä 'Regupol - Athletic Tracks'
 
 
 

lauantai 25. helmikuuta 2017

Kolmastoista leiripäivä

Lornah Kiplagat ilmestyi tänään leirikeskukseen - iloinen yllätys!

Kevyttä 20 km

Sataa, sataa ropisee … Eilen illalla ja yöllä satoi aivan tajuttoman rajusti vettä. Muutaman kerran salamoi ja myös ukkosti. Onneksi sain kuitenkin melko hyvin nukutuksi yön.
Aamulla herättyäni oli selvää, etten lähde juoksemaan mutaisia polkuja. Siispä klo 06:30 suuntasin Itenin keskustaan ja sieltä vasemmalle viistoon vievää asfaltoitua tietä eteenpäin 10 km ja takaisin. Menomatkalla oli enimmäkseen alamäkiä, joten tullessa oli toisin päin. Ensimmäinen 10 km taittui mukavasti keskivauhtia 5:50 min/km  – tulomatkaan sen sijaan sain käyttää enemmän aikaa paljon yli 6 min/km. Puolivälissä söin Marjanne -karkin ja join pullollisen Cocista tien vieressä olleessa kioskissa.
Välillä sai todella puuskuttaa pitkän pitkissä ylämäissä – uutta voimaa antoi paikallisten kannustavat taputukset ja peukkujen nostamiset.  Mutta perille leirikeskukseen kuitenkin pääsin tämänkin treenin lopuksi – aikaa kului yhteensä parisen tuntia. Olipa urakka!
Nyt pikaisesti syömään aamupalaa ja sitten vasta suihkuun ja uimaan.
 
Tämän päivän juoksutreenit olivat tässä – en kyllä kaivannutkaan enää toista juoksua tähän    päivään J
Pari tuntia lepoa ja lehtien lueskelua. Lounaalle menin klo 12:15. Lounaaksi tarjoiltiin riisipataa ja porkkana-kurpitsa-peruna -paistosta sekä kasvissosekeittoa – kts. kuva alla. Aamulla leiriltä lähti englantilainen ja kanadalainen juoksija – väki vähenee.

Tämän päivän herkullinen lounas
 
Iltapäivän viettoa: Itenin lauantain markkinat, kuntosalia ja Lornahin tapaaminen
Leirikeskuksen Edward kävi vaihtamassa loisteputken huoneeseeni, sillä lamppu alkoi väristä päivälläkin.
Ennen iltapäiväteetä kävin Itenin keskustassa tutustumassa lauantain markkinoihin. Kyllä porukkaa oli kasaantunut pienelle alueelle paljon. Tungosta lisäsi jonkun paikallispoliitikon esiintyminen Itenin keskustassa. Ihmeen rauhallisesti kaikki kuitenkin sujui. Kuten alla olevista kuvista voitte huomata, markkinoilla oli tarjolla lähes kaikkea. Aurinko porotti nyt kirkkaalta taivaalta kuumasti. Täällä osataan iloita vapaasta viikonlopusta – joka puolella näkyy iloisia ilmeitä (ei onneksi kuitenkaan humalaisia) ja tavarat vaihtavat omistajaa eli kauppa käy!
Nautin pullollisen Krestiä ja istuskelen katselemassa keskustan kuhinaa: ihmisiä vilistää sinne tänne, Matatu- ja moottoripyöräkuskit huutelevat matkustajia kyytiinsä. Välillä joku tulee kauppaamaan pipareita ja keksejä sekä pöytäliinoja. Täällä ei näy kerjäläisiä pumppaamassa rahaa. Tunnen oloni lähes kotoisaksi J
Hyppään moottoripyöräkyytiin ja kiiruhdan leirin iltapäiväteelle.
Klo 16:30 piipahdan tunniksi kuntosalille, joka on tänään lauantaina melko hiljainen – ainoastaan kolme kenialaista kuntoilijaa on seuranani. Kuuma aurinko on lämmittänyt salin melko kuumaksi; onneksi ikkunat ja ovi ovat auki tuoden sisälle vähän tuulen henkäystä.
Kuntosalilta tullessani kohtaan itse leirikeskuksen perustajan maratoonari Lornah Kiplagatin. Kumpikin meistä riemuitsi tapaamisesta. Olivat tulleet Pieterin kanssa lähes viikoksi Iteniin ja samalla piipahtelevat silloin tällöin leirikeskuksessa. Lornah lähetti lämpimiä terveisiä niin Ullalle kuin Jussille. Lornah on suunnitellut oman sport -vaatemerkkinsä ja hänellä on oma urheiluliike Nairobissa. Kauppa käy kuulemma melko hyvin.
Sitten onkin vuorossa blogin päivitystä ja päivällinen klo 19.
Huomenna minulla on aamusta kevyttä 8 km ja sitten ennen puoltapäivää vielä 10x400 metrin vedot Lornahin uudella urheilukentällä. Sunnuntai siis kuluu myös treenatessa. Maanantaina on vuorossa leirin viimeinen lepopäivä – sitä odotellessa J

Hyvää viikonlopun jatkoa kaikille!
Iloisiin kuulemisiin sitten jälleen huomenna.
Terveisin Harri

Päivän kuvasatoa Itenin keskustasta ja markkinoilta:

Markkinoilla on väen paljoutta ...
                      

... joka suuntaan.

Juureksia ja hedelmiä tarjolla.


Kelpaako kuivattu kala?


Miten olisi pipari tai keksi?


Mausteissa löytyy ...


Hedelmiä joka lähtöön!


Kaalta siellä ja ...


... etenkin täällä!


Tarvitaanko vaihtovaatteita?


Entä onko keittiön astioiden tarvetta?


Koksilämmittimiä keittämiseen ja paistamiseen ...


... saisiko olla?


Kuivattua pientä kalaa - nimestä en tiedä.


Bougavillen kauneutta!


Vaate- ja tarvikekojuja, joita löytyy muinakin päivinä Itenistä kuin lauantaisin.

 

perjantai 24. helmikuuta 2017

Kahdestoista leiripäivä

                                                                       Aika veijareita ...

Tasavauhtinen 15 km

Tänään on jo perjantai – viikko lopuillaan. Aamulla heräilin normaaliin tapaan klo 05:40 ja juoksutreeniin lähdin klo 06:30. Päivän ensimmäinen juoksu oli tasavauhtinen 15 km, jonka toteutin Eldoretin suuntaan alamäkivoittoista reittiä. Juoksin noin 8 km polkua pitkin ja sitten siirryin asfaltille. Viime vuonna minulla oli puolalainen Mike nopeuden säätelijänä, sillä hän oli asettanut omalle 32 km:n urakalleen keskivauhdiksi 4:50. Nyt tätä mahdollisuutta minulla ei ollut, joten yritin selvitä itse vauhdin tasaisena pitämisestä.
Oma Garmin -kelloni sanoi aamulla itsensä irti eli ei toiminut ollenkaan. Ilmeisesti eilisen illan sähkökatkot olivat antaneet kellolleni shokkihoitoa. Onneksi minulla oli mukana Jussilta lainaksi saatu toinen Garmin -kello. Asetukset siinä olivat vähän erilaiset kuin omassani, mutta kyllä tällä nyt oli pärjättävä.
Parin kilometrin jälkeen jalat tuntuivat tosi lennokkailta, joten annoin jalkojen viedä eteenpäin vähän sukkelammin kuin viime vuonna. Juoksuni keskivauhdiksi sain tällä kertaa 4:40 ja kokonaisajaksi 1:10:05 – vaude mikä juoksu!  Tosi hyvä treeni!
Odottelin hetken Matatua. yllättäen pysähtyikin tavallinen henkilöauto, joka otti minut kyytiin. Kyseessä oli kenialainen liikemies, joka oli matkalla Eldoretistä Iteniin. Pääsin ilmaiskyydillä perille saakka J
Sitten suihkuun ja aamupalalle sekä tämän jälkeen pariksi tunniksi lepäämään.
 
Kevyttä 10 km
Seuraavaksi oli vuorossa kevyttä 10 km. Tämän harjoituksen päätin toteuttaa St. Patrickin reitillä. Välillä otin muutamia kuvia, joista voitte nauttia tekstiosuuden jälkeen. Hyvin jalat olisivat vauhtia pitäneet, mutta nyt päätin pitää nopeuden n. 6 min/km, jotta palautuminen tapahtuisi aamun rasituksista. Taivas on ollut pilvinen aamusta alkaen ja nytkin taivaalla näkyi runsaasti tummia pilviä helpottaen keskipäivän juoksua. Kuten ehkä jo muistatte tämän reitin suurimmat mäkiosuudet tulevat aivan loppupuolella. Suoriuduin toisesta lenkistä mukavasti ajassa 60 min 20 s.
Suihkun ja uinnin jälkeen pikaisesti lounaalle, jotta ehdin levätä tunnin verran ennen hierontaan lähtöä.

Hierontaa ja muuta mukavaa
Kävin tänään iltapäivällä Juliuksen luona hieronnassa. Jälleen portilla oli vastassa Elvis -poika suurine silmineen ja leveine hymyineen. Vein tikkarin tuliaiseksi – siitäkös riemu syntyi. Julius kehui kovasti, että jalkani on saatu erittäin hyvään juoksukuntoon. Enää ei tunnu löytyvän kipeitä kohtia. Olin välillä nukahtaa hierontapöydälle. Lämpimät kiitokset jälleen – asanti ja paluu moottoripyörällä leirille.
Ensimmäinen 10 litran vesikanisterini oli loppumassa, joten ostin toisen samanmoisen 300 Kenian shillingillä (n. 3 eurolla). Sitten oli vuorossa iltapäivätee.
Päivällisellä meille tarjoiltiin lohkoperunoita ja kanakastiketta sekä Ugalia ja Zukumia. Istuin kanadalaisten seurassa. Suurin osa heistä kävi tänään Nakurun kansallispuistossa ihailemassa vapaana eläviä villieläimiä. Olivat nähneet mm. kolme leijonaa – katselimme kuvia haltioituneina.
Blogi kutsui. Myös tänä iltana huoneeni loisteputki välkehtii, joten kirjoittelin tätä tekstiä taskulampun valossa – käyhän se näinkin.
Nyt alkoi viikonloppu; nauttikaa siellä Suomessa talven lumisista maisemista. Ainakin Tampereella on kuulemma tänään aurinko paistanut.
Hyvää viikonloppua kaikille!

Terveisin Harri

PS. Nyt klo 22:00 alkoi sataa aivan kaatamalla ja ukkostaa - katsotaan, missä huomenna juostaan ...
 
Päivän kuvasatoa:
 
                                Koululaisille muutama istuin valmistumassa ...

                                Aita- ja porttielementtejä syntyy ...

                                Lenkilläni mukana kulkeva tankkaustraktori :)

                                                      St. Patrickin uusi rakennusprojekti

                                                    Reitin varrelta löytyi tällainen koti.

                                Maaseututietä matka jatkuu ...
 
                             Kaislikossa suhisee ... pellot kuivina - mutta onneksi on kaisloja!

                                Onhan se pyöräkin kuljetusväline :)

                                Mitähän nuo lehmät löytävät kuivasta maasta?

                                Tällaista pensasta on paljon teiden varsilla.

                                Ruskeanpunaista hiekkatietä piisaa ...

                                Siesta se vasta tuntuukin makealta :)

                            Kioskin myyjän koti, josta löytyy mm. mylly jyvien jauhatukseen.

                                                     Jauhavat kioskiin myytävää ...

                                                                  Nainen kaivolla

                                Kaivo muutaman metrin syvä - puhdasta vettä!
 
Haasteinen ylämäki
 
Polttoaineiden hintoja

Viikonloppu tulossa - koululaiset pääsevät kotiinsa.

Elvis pääsi moottoripyörän kyytiin.

Elvis elementissään ...