Muistikuviani muutaman vuoden takaa 30 km:n päässä leirikeskuksesta sijaitsevasta kirahvipuistosta.
Kirahvit ovat tosi kauniita eläimiä ...
... vai mitä mieltä olet?
Kevyt 10 km
Lepopäivän jälkeen miettii, ovatko jalat jäykkinä kuin
pölkyt juoksun puutteesta. Tänään ei kyllä voisi ainakaan minun jaloista näin
todeta. Heti aamusta olin jälleen liikkeellä klo 06:30, jolloin suuntasin 5 km
Eldoretin suuntaan ja takaisin – kyseessä oli kevyt 10 km. Jalat olivat
erittäin lennokkaalla päällä. Viime yönä oli satanut melko runsaasti vettä, joten
multaiset polut olivat mutaisia. Sen sijaan Eldoretin suuntaan vievää
hiekkapolkua oli vaivatonta askeltaa ilman tossujen pohjaan tarttuvia tilsoja.
Onnistuin myös paluumatkan mäkisen osuuden juoksemaan
puuskuttamatta. Leirikeskukseen saavuin takaisin kokonaisajassa 56:41 (kv. 5:40
min/km). Uima-allasta käsiteltiin kemikaaleilla, joten sinne ei ollut tänään
asiaa. Suihkun jälkeen aamupalalle sekä levolle.
Kova 8km
Lähes kolmen tunnin lepäämisen jälkeen olin jälleen
juoksemassa Eldoretin suuntaan – nyt oli vuorossa kova 8 km. Samoin tämä sujui
kevyin askelluksin ja vauhtiakin löytyi. Viiden kilometrin väliaika oli 21:05
(kv. 4:12). Tämän jälkeen sain nopeutettua juoksuani entisestään, sillä edessä
oli paras alamäkiosuus. Niinpä juoksin viimeiset kolme kilometriä 4:08 min/km
vauhdilla ja loppuaika oli 33:30. Tosi hienosti onnistui tänään molemmat
juoksut. Sitten paluu leirikeskukseen Matatun kyydissä.
Vuorossa oli suihku ja lounas.
Hierontaa
Minulla oli tunti aikaa ennen hierontaan lähtöä. Niinpä
kiiruhdin moottoripyöräkyydillä Itenin keskustaan hakemaan torilta Eliakselle
jalkapalloa tuliaiseksi, koska pojan edellinen pallo oli tyhjentynyt. Samalla
tarttui muutakin mukaan. Sitten kiirehdin leirikeskuksen kautta Juliuksen
asunnolle. Tässä alla olevasta kuvasta näette, miten onnellinen Elias oli uudesta
jalkapallostaan. Julius oli vähän myöhässä hieronnasta – oli käynyt Eldoretissä
Matatulla asioilla ja ajomatkaan kuluikin suunniteltua pidempi aika. Katselin
15 minuuttia pihalla tepastelevia ja nurmikkoa syöviä lehmiä. Julius kyllä ehti
minut hieroa kunnolla, sillä minulla ei nyt ollut kiire minnekään. Tämän
jälkeen minulla on tämän leirin aikana enää kaksi hierontakertaa. Juliuksen
hierontaa ehkä jään eniten kaipaamaan.
Elias tyytyväisenä jalkapallo kainalossa.
Juliuksen koti (yksi pieni huone) viides ovi vasemmalta.
Palattuani hieronnasta lueskelin lehtiä. Sitten olikin vuorossa
klo 19 päivällinen, jolla tarjoiltiin herkullisia pitzoja, Ugalia ja Zukumia
sekä kaalipataa. Kyllä pitzoja kului joka pöydässä runsaasti.
Näin tämäkin päivä oli kääntynyt ehtoo-puolelle ja oli aika
päivittää blogi.
Tällä kertaa ei ole muuta sanottavaa, kuin hyvää yötä
kaikille!
Terveisin Harri
Kuvia Itenin yhdestä marketista:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti