keskiviikko 15. helmikuuta 2017

Kolmas leiripäivä

                                   Mukavasti aamun lenkki maittoi

Kevyttä 20 km

Tänään keskiviikkona treeni oli lähes eilisen kaltainen. Aamulla klo 06:30 St. Patrickin suuntaan maaseudulle kevyttä 20 km. Hieronnan jälkeen askellus tuntui kevyemmältä. Sain seurakseni lenkillä kenialaisen noin kaksikymppisen Gohirin, joka opiskelee Eldoretissä ja harrastaa juoksua, mutta ei kisoja. Taivalsimme yhdessä 7 km, minkä jälkeen hän lähti eri suuntaan jatkamaan lenkkiään.
Myöhään eilen illalla satoi hiukan, mistä syystä hiekkatiet eivät pölynneet aamulla. Tänään lenkki sujui mukavasti aivan loppuun saakka, neljä minuuttia nopeammin kuin eilen – nyt aikaan 1:56 (keskivauhti 5:50).
Seuraavaksi oli vuorossa suihku, uinti ja aamupala sekä päälle parin tunnin tirsat.


 Viime vuonna alueen lähes kaikki passion -hedelmätarhat tuhoutuivat jonkun viruksen vuoksi. Tässä on uusi alku.

Kevyttä 10 km
Puoli kahdentoista aikaan suuntasin päivän toiselle lenkille, kevyelle kympille – Eldoretin suuntaan 5 km ja takaisin. Tänään en kokenut eilisen kaltaista väsähtämistä, vaan jaksoin jopa tehdä viimeisen kilometrin aikana 10x100 metrin nopeita vetoja. Leirikeskukseen päästyäni ajassa 56:41 (kv 5:40) oli lounasaika, joten kiirehdin ruokalaan. Tarjolla oli nyt spagettia ja keitettyjä papuja sekä porkkana-ananas-salaattia sekä uunituoreita sämpylöitä. Nämä suuret pavut vatsani kestää, mutta pienempiä ei.
Sitten suihkuun, uimaan ja 2 ½ tunnin levolle.

Iltapäivän viettoa
Myös tänään iltapäivää kohti taivas pilvistyi – saa nähdä saadaanko muutaman päivän kuluttua oikein kunnolla sadetta niskaamme.
Iltapäiväteen jälkeen jaksoin lueskella lehtiä ja silmäillä sähköpostejani. Onneksi Tekes -yhteydet oli saatu toimimaan myös minun osalta.
Päivälliseksi oli katettu zapati-lettuja ja kanapataa sekä ugalia ja zukumia (pinaatin tapaista kasvispataa). Äkkiä leirielämään on jälleen päässyt sisälle. Huomenna saan nukkua pidempään, koska vuorossa on ensimmäinen lepopäiväni – mielestäni olen sen ansainnut!
Melko tyytyväisenä päivitän blogia, koska elimistöni on jo nyt melko mukavasti sopeutunut näihin korkeuksiin (2.480 m). Tästä on hyvä jatkaa …

Mukavia unia kaikille!

Terveisin Harri

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti